Opas kasvihuoneen valintaan
Siintääkö unelmissasi upea kasvukeidas oleskelualueineen tai mukava pieni kasvupaikka täydellisille tomaateille? Tässä kokoelma vinkkejä unelmien kasvihuoneen valintaan - suosittelemme pientä pohdintaa ennen kasvihuoneen valintaa.
Mitä viljellä kasvihuoneessa?
Perinteisesti Suomen kotikasvihuoneissa on viljelty tomaattia ja kurkkua, ja niiden kasvatus onkin kiitollista puuhaa ja sato yleensä runsas ja maukas. Erilaisilla yrteillä ja salaateilla saadaan nopeasti satoa keväällä ja uudelleenkylvöillä pitkin kesää. Lämpöä ja erityishuolenpitoa kaipaavat esim. kurpitsat, paprika ja viinirypäle, mutta rohkea ja tarmokas kasvattaja ottaa haasteet vastaan. Mieti millainen puutarhuri sinä olet. Miten ja mitä kaikkea haluat kasvattaa? Sen jälkeen on helpompi lähteä valitsemaan kasvihuoneen materiaalia, kokoa ja lisävarusteita.
Kasvihuoneen koko
Kokeileva ja intohimoinen kasvattaja kaipaa yleensä kasvihuoneelta monipuolisuutta, suurta kokoa ja laadukkuutta. Jos pihalla riittää muutakin puuhaa ja arvostat kasvihuoneelta tehokkuutta, kasvihuoneen koko voi olla maltillisempi. Kasvihuone jää harvoin kuitenkaan tyhjäksi, vaan yleensä tilasta on puutetta.
Tarve: Erilaisia yrttejä, salaatteja ja ruukkukukkia, pienimuotoista kasvattamista
Kasvihuone: Minikasvihuone, jonka pinta-ala on n. 0,5-1,5 m² on oiva valinta muutaman kasvin kasvattamiseen kompaktisti. Minikasvihuone mahtuu usein parvekkeelle tai terassille, jolloin parhaimmillaan tuoreet yrtit saa suoraan kasvihuoneesta lautaselle. Pieneen tilaan parvekkeelle tai terassille voi harkita myös seinäkasvihuonetta, jolloin saa tehokkaammin hyödynnettyä kasvatuskorkeuden.
Tarve: Muutama tomaatti ja/tai kurkku sekä yrttejä, pari ruukkukukkaa/chilikasvia
Kasvihuone: Luultavasti n. 4-7 m² peruskasvihuone riittää tarkoitukseen. Huomioi, että pienet kasvihuoneet ovat usein myös matalia, joka rajoittaa korkeiden kasvien (esim. tomaatti) kasvualaa ja myös työskentelymukavuutta. Pienet kasvihuoneet lämpenevät suuria nopeammin ja ilmaston pitäminen tasaisena saattaa olla haastavaa. Pienessä kasvihuoneessa on kätevintä kasvattaa kompakteissa kasvulaatikoissa tai ruukuissa.
Tarve: Monipuolisesti erilaisia lajikkeita, toive runsaasta sadosta
Kasvihuone: Vähintään 8 m² kasvihuoneeseen saa jo monipuolistettua kasvivalikoimaa ja n. 11 m² kasvihuone mahdollistaa kasveille jo hyvän ja riittävän kasvutilan, kun huomioidaan mm. riittävät taimivälit. Isommassa kasvihuoneessa on helpompi ylläpitää suotuisaa kasvuilmastoa ja riittävä korkeus mahdollistaa haastavienkin kasvien (esim. viinirypäleiden) kasvatuksen. Jos haaveena on kesäkauden ajan tuottaa perheelle kunnon satoa kasvihuoneessa, kannattaa koko mitoittaa suosiolla 12-14 m². Tällöin tilaa jää myös työskentelyyn ja työvälineille.
Tarve: Monipuolisesti erilaisia lajikkeita, myös eksottisia kasveja sekä lisäksi oleskelutilaa
Kasvihuone: Jo 9 m² kokoiseen kasvihuoneeseen saa laitettua kivasti puutarhakalusteita, mutta se luonnollisesti vähentää kasvutilaa. Jos kasvihuonetta haluaa käyttää kunnolla kasvattamiseen ja samalla huvimajana kannattaa valita vähintään 10-13 m² kokoinen kasvihuone. T-muotoiset kasvihuoneet ovat tähän yhdistelmäkäyttöön erityisen sopivia.
Tilan tarve kasvien mukaan
Taimet tarvitsevat riittävästi tilaa kasvaakseen kunnolla ja tuottaakseen satoa. Tilaa kaivataan niin korkeussuunnassa kuin multatilana. Istutusväleissä on paljon lajikekohtaisia eroja, mutta tässä suuntaa-antavat istutusvälit suosituimmille kasvihuonekasveille (taimiväli = kuinka tiheään taimet kannattaa istuttaa, riviväli = kuinka tiheään taimirivit kannattaa sijoittaa).
- Tomaatti: taimiväli 40-50 cm - riviväli n. 70 cm
- Kurkku: taimiväli 30-50 cm - riviväli 100-120 cm
- Maissi: taimiväli n. 30 cm - riviväli n. 70 cm
- Paprika: taimi-/riviväli 40-50 cm
- Munakoiso: taimiväli 30-50 cm - riviväli n. 70 cm
- Paprika: taimi-/riviväli 20-50 cm
- Salaatit ja yrtit sopivat kasvihuoneeseen istutettavaksi riveihin tai ryppäisiin muiden kasvien väliin.
Kasvihuoneen paikka pihamaalla
Oikean koon valintaa vaikuttaa luonnollisesti myös kasvihuoneen paikka. Riittävä valo on hyvän kasvihuonesadon edellytys! Perusta kasvihuone aurinkoiselle, myrskytuulelta suojassa olevalle paikalle ja vältä suurien puiden alla olevia alueita. Puista voi pudota oksia vahingoittaen kasvihuonetta tai lehtiä vaatien säännöllistä putsausta. Vesipiste sekä komposti olisi hyvä olla sopivan etäisyyden päässä. Huomioi myös sähkön saanti, jos hallaöinä haluat varmistaa kasvien hyvinvoinnin lisälämmittimellä. Mieti haluatko kasvihuoneen näkösälle vai mieluummin katseilta suojaan. Huomioi myös rakennusmääräykset, joissa on paikallisia eroja. Yleensä kasvihuoneen rakentaminen edellyttää vain toimenpidelupaa, mutta tämä on syytä varmistaa ennen tositoimiin ryhtymistä. Kun olet valinnut kasvihuoneen koon ja sijainnin pihalla, ole yhteydessä kunnan/kaupungin rakennusvalvontaan tai tutustu Lupapiste-palveluun, jonka kautta saat kätevästi arvion hankkeesi luvantarpeesta.
Kasvihuoneen perustukset
Ennen kasvihuoneen hankintaa kannattaa miettiä jo valmiiksi myös perustuksia. Jos kasvihuone pystytetään multavaan maahan, paikalle jossa ei roudi, voidaan se pelkästään ankkuroida maahan. Routiminen on tosin Suomessa hyvin yleistä ja se saattaa vahingoittaa kasvihuonetta pahoin, joten suositeltavaa olisi tehdä kunnon perustukset. Takuu ei korvaa huonosti tehtyjen perustustöiden aiheuttamia vahinkoja.
Kasvihuoneelle sopii hyvin laattaperustus. Myös harkkoperustusta suositaan ja sillä on helppo lisätä kasvihuoneen korkeutta. Mikään ei estä kasvihuoneen pystyttämistä terassille, ja se onkin mukava vaihtoehto, jos haaveissa on yhdistää kasvien kasvatus ja oleskelu. Suoruus on tärkeintä kaikissa perustustavoissa. Jo asennusvaiheessa saattaa tulla ongelmia asentaessa kasvihuonetta vinolle alustalle. Jatkossa runko saattaa vääntyä ja aiheuttaa lasin/kennolevyn rikkoutumisen. Varmista siis että kasvihuoneen sokkeli (valmis tai itse tehty) on suorassa ja ristimitta pitää.
Kasvihuoneiden mukaan on usein tilattavissa sokkeli, joka on kasvihuoneen mitoille valmistettu metallikehys. Sokkeli ei ole välttämätön lisävaruste, mutta siitä on paljon hyötyä:
- Tekee kasvihuoneesta jämäkämmän
- Helpottaa kasvihuoneen asentamista ja ankkurointia maahan
- Lisää kasvihuoneen korkeutta
- Kestävä ja tukeva
Kasvihuoneen materiaalit
Suosituimmat katemateriaalit kasvihuoneissa ovat kennolevy ja lasi. Kummassakin materiaalissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Lasikasvihuoneissa käytetään yleensä vähintään 3 mm paksuista lasia, laadukkaimmissa malleissa turvalasia. Lasi on materiaalina yleensä edullisempi, helpompi puhdistaa ja kirkkaampi, mutta samalla vaatii varjostusta auringon paahteessa. Se on myös painava materiaali ja rikkoutuu herkästi.
Kennolevykasvihuoneissa katemateriaalina käytetään on polykarbonaatista valmistettuja muovilevyjä, jotka kestävät hyvin iskua ja omaa erinomaisen eristyskyvyn. Materiaalina se on hieman lasia kalliimpi ja läpinäkyvyys heikko, mutta kyky hajottaa valoa eristävyyden kanssa pidentää kasvukautta ja parantaa kasvihuoneen kasvuolosuhteita. Useissa malleissa on myös erikseen tilattavissa lasikasvehuoneille kennolevykatto, jolloin yhdistyy kummankin materiaalin hyvät puolet. Kennolevykatto kestää paremmin lumen painoa ja hajauttaa auringonvalon parantaen kasvihuoneen ilmastoa.
Kasvihuoneen lisävarusteet
Kasvihuoneeseen tilattavat lisävarusteet varmistavat sadon onnistumisen ja helpottavat puutarhurin arkea. Yksi suosituimmista lisävarusteista on tuuletusluukun automaattiavaaja, joka avaa ja sulkee kasvihuoneen kattoikkunan lämpötilan mukaan. Lisäksi kannattaa harkita automaattisen kastelujärjestelmän lisäämistä, jolloin kastelu on turvattu myös kesälomareissun ajaksi. Kasvihuoneen käyttömukavuutta lisäävät erilaiset tasot ja hyllyt, joilla saa seinäpinta-alan tehokäyttöön ruukkukasveille. Muista myös syksyn tullen hallaöiden uhka ja pienen lisälämmön tarve satokauden pitkittämiseksi. Sähkö- tai petroolilämmitin on hyvä lisälämmönlähde kasvihuoneeseen öiden viiletessä.
