Hyvän kahvin salaisuus
Kahvi on maailman suosituin juoma ja suomalaiset ovat sen suurimpia kuluttajia. Vuonna 2020 suomessa juotiin 9,9 kiloa kahvia per henkilö. Tälle sivulle on koottu tietopakkaus tästä suosikkijuomasta, sen kasvusta lähtien tämän päivän kahvitrendeihin asti.
Makumatkailu kahvien maailmaan tarjoaa virikkeitä ja elämyksiä, joista monet voi toteuttaa myös kotioloissa. Papuyhdistelmiä ja kahvisekoituksia, paahtoja, jauhatuksia ja valmistusmenetelmiä on lukemattomia.
Kahvipavut ja kahvin maku
Kahvia viljellään yli 60 maassa. Maailman suurimmat kahvintuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia, Etiopia, Intia, Meksiko, Guatemala, Peru ja Honduras. Kahvipapujen päälajit ovat nimeltään arabica ja robusta. Kaikesta maailmalla tuotetusta kahvista 70–80 % on arabicaa. Robustaa käytetään erityisesti espressokahvissa, sillä siinä on lähes kaksinkertainen määrä kofeiinia arabicaan verrattuna.
Kahvin viljelypaikka ja sen eri makuprofiilit
- Korkeimmalla merenpinnasta, noin 1500 metrin korkeudella kasvaneet pavut tunnetaan hedelmäisestä, monivivahteisesta, hapokkaasta ja kukikkaasta maustaan.
- Seuraavaksi korkeimmalla, noin 1200 metrin korkeudessa kasvaneen pavun makuprofiili tunnetaan pähkinäisenä ja maanläheisenä, jossa maistuvat kaakaon, sitruunan ja vaniljan aromit.
- Noin 900 metrin korkeudella kasvavat lajikkeet tunnetaan pehmeästä ja makeasta maustaan.
- Lähellä merenpintaa, noin 700 metrin korkeudella kasvaneiden kahvipapujen makua voi luonnehtia lempeäksi, miedoksi ja hienovaraiseksi.
Kahvin paahto
Kahvinkäsittelyssä on monia vaiheita ja osatekijöitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti lopputulokseen. Paahtamisen aikana kahvin sokerit järjestäytyvät uudelleen ja hajoavat lähes kokonaan. Ne ruskistuvat eli karamellisoituvat ja luovat täten kahvin tuoksun ja maun.
Paahtamisen yhteydessä kahvinpavut lämpenevät, ne alkavat poksahdella, tuoksua popcornilta ja muuttuvat hitaasti keltaisiksi. Paahtoaika vaikuttaa olennaisesti makuun. Tyypillisessä eurooppalaisessa paahdossa lopputuloksena on tumma ja kiiltäväpintainen kahvipapu. Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä kiiltävämpi papu, sitä voimakkaampi maku on.
Kahvin eri paahtoasteet
- Vaalea paahto on ulkomuodoltaan kuiva. Sen makuprofiili on tuntumaltaan kevyt. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet vaalean kahvin ystäviä.
- Vaaleaa keskipaahtoa kutsutaan tyypillisen amerikkalaiseksi ja sen ulkomuoto on kuiva. Siinä sokerit alkavat karamellisoitua ja tuntuma kehittyä.
- Keskipaahto on ulkonäöltään kuiva, joskin siinä esiintyy öljylaikkuja. Maussa on voimakas tuntuma ja rikas karamellisoituminen.
- Tumman keskipaahdon ulkonäkö on jonkin verran kiiltävä. Sitä kutsutaan wieniläiseksi paahdoksi.
- Tumma paahto tunnetaan nimitykseltään mannermaisena, eurooppalaisena paahtona, jonka ulkonäkö on kiiltävä. Makuprofiilia hallitsevat paahtamisen synnyttämät maut ja hapokkuus on vähentynyt.
Kahvin keittäminen
Kahvia on historiansa aikana valmistettu lukuisilla eri tavoilla ja monenlaisilla laitteilla ja keittimillä. Neljä päämenetelmää kahvin uuttamisessa ovat suodattaminen, kiehauttaminen, paineen avulla valmistaminen sekä hauduttaminen. Yksilöllinen kahvinautinto valmistetaan kuppi kerrallaan, eri menetelmiä omaan makuun soveltaen ja mukaillen.
Olennaisia seikkoja herkullisen kahvin valmistamisessa ovat veden tuoreus ja lämpötila, paahto, kahvin jauhatuskarkeus, kahvisekoitus ja jauheen määrä sekä kahvinvalmistuksen tapa ja kesto. Olit sitten tavallisen suodatinkahvin ystävä, suosit aeropressillä tai sifonilla valmistettua kahvia, on tärkeintä että saat nauttia juuri sinun makusi mukaan valmistetusta kahvista.
Kahvin eri valmistustavat
- Aeropress
- Espresso
- French press eli pressopannu
- Mokka- eli mutteripannu
- Nokipannu
- Suodatinkeitin
- Perkolaattoripannu
- Pour over-menetelmä
- Sifoni
